Vaihtoehto hallintohimmelille – tarvitaanko enää johtajia? 

Yhä useampi organisaatio etsii vaihtoehtoja hallintohimmelille. Yhteisöohjautuvuus voi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn vetovoimaa.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä. Muun muassa lähihoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022. 

Hollantilainen kotihoitopalveluja tarjoava Buurtzorg alkoi kehittää itseohjautuvuutta vuonna 2006, kun organisaation perustaja, Jos de Blok halusi luoda uudenlaisen, inhimillisemmän ja tehokkaamman tavan järjestää kotihoitoa Alankomaissa.  

– Kehitystyön tuloksena työuupumus ja stressi ovat vähentyneet, mikä on johtanut selvästi vähempiin sairauspoissaoloihin kuin perinteisissä hoito-organisaatioissa.  Lisäksi organisaation hallintokulut ovat enää vain 8 % kokonaisbudjetista, kun perinteisissä hoito-organisaatioissa ne voivat olla jopa 25 %, sanoo vanhustyön erityisasiantuntija Satu Pirskanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. (Gamrasni (toim.) 2021, s. 6, 28)

Yhteisöohjautuvuus johtaa tulevaisuuden työelämään 

Sairauslomien runsauden lisäksi suomalaisen vanhustyön haasteena on työvoimapula. Alaa ei pidetä houkuttelevana muun muassa siksi, että vanhustyön palkka on usein matala verrattuna työn fyysiseen ja henkiseen vaativuuteen. Lisäksi monet nuoret arvostavat itseohjautuvuutta ja joustavuutta, mutta vanhustyössä päätöksenteko voi olla hierarkkista ja jäykkää. Jos työ koetaan liian säädellyksi tai kaavamaiseksi, se ei houkuttele työntekijöitä, jotka kaipaavat luovuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Testaa tästä työyhteisösi veto- ja pitovoima

 ”Kehittymismatkasta on kirjoitettu digiopas, joka toimii suunnannäyttäjänä yhteisöohjautuvampaan työelämään.” 

Pohjois-Savossa ratkaisuja työelämän haasteisiin on lähdetty hakemaan yhteisöohjautuvasta organisoitumisen mallista. Siellä 13 vanhustyön tiimiä kehittää toimintaansa hierarkiasta kohti yhteisöohjautuvuutta. Tähänastisesta kehittymismatkasta on tuotettu käytännönläheinen digitaalinen Yhteisöohjautuvuuden opas (yhteisoohjautuvuus.savonia.fi), joka toimii suunnannäyttäjänä yhteisöohjautuvampaan työelämään alasta riippumatta. 

– Olemme nyt puolentoista vuoden ajan kulkeneet vanhustyön yhteisöjen rinnalla ja etsineet heidän kanssaan polkuja yhteisöohjautuvuuteen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Monet työyhteisöt ovat kehittäneet palaverikäytäntöjään ja avoimuus keskustella asioista on lisääntynyt. Työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan aiempaa enemmän työnsä tekemiseen ja jono esihenkilön oven takana on lyhentynyt, sanoo työyhteisövalmentaja Jaana Piippo Savon ammattiopistosta.  

 
Tutustu oppaaseen osoitteessa yhteisoohjautuvuus.savonia.fi

 ”Johtajia tarvitaan. Esihenkilötyön painopiste siirtyy ohjeistamisesta ja hallinnoimisesta kohti tiimin valmentamista ja tukemista.” 

TIETOLAATIKKO 

Buurtzorg on Alankomaissa, Buurtzorgin kotihoidossa kehitetty samanniminen organisoitumisen malli, jossa itseohjautuvat hoitajatiimit vastaavat kokonaisvaltaisesti asiakkaidensa hoidosta ilman väliportaan johtoa. Malli on lisännyt työtyytyväisyyttä ja hoidon laatua samalla, kun se on vähentänyt byrokratiaa ja kustannuksia. 

Suomessa Keski-Uudenmaan sote on yhteisöohjautuvuuden lippulaiva. 

Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke

Toteutusaikataulu: 1.8.2023-31.7.2025 
Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto 
Hankkeen yhteistyöorganisaatiot: Pohjois-Savon hyvinvointialue, Attendo Oy ja Pohjois-Savon Muisti ry​ 
Rahoittaja: Hanke on Euroopan unionin osarahoittama 
Lisätietoa: polkuja.savonia.fi

Scroll to Top